Suomen liikenne edelläkävijäksi

Pariisin ilmastokokouksen seurauksena Europan Unionissa on käynnissä tavoitteiden asettaminen, mikä voi hävittää pohjan suomen biotalous strategialta. Suomen virallinen linja on, että puun käyttö energiantuotannossa on päästötöntä, tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tiedeyhteisö on kritisoinut pohjaisen energian käyttöä, esimerkiksi hakevoimaloissa tai biodieselinä ei ole päästötöntä. Oleellista huomioida, että kun puuta poltetaan, samanaikaisesti vähennetään metsässä olevan hiilen määrää ja metsien hiilinielua. Biodieselit ovat jopa normaalia dieseliä pahempia saastuttajia. Ilmastomuutoksen johdosta öljystä pyritään pääsemään eroon liikennepolttoaineena. Suomen tulisikin ottaa johtajuus ja edistää voimakkaasti autoilun sähköistymistä.
Saksassa sähköauton hankkija saa 4000€ ja hybridin hankkija 3000€ tukea. Suomen autoverojärjestelmä tukee jo vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa. Nykyisin autovero sähköautolle on nyt 4,4% ja laskee 2,7% vuonna 2019, lisäksi sähköauton omistaja hyötyy ajoneuvoverotaulukon alimmasta verosta. Saksassa tilanne on samanlainen, eniten päästävät autot maksavat enemmän kuin vähäpäästöiset. Sähkö autotkaan eivät toki ole päästöttömiä, niiden päästöt riippuvat sähköntuotanto tavasta, pahimmillaan päästöt voivat olla jopa polttomoottorisia pahempia. Suomessa tilanne on kuitenkin lohdullinen, tuotamme jo nyt suuriman osan sähköstä puhtaasti.
Suomi on jo nyt valmistunut hyvin sähköautoiluun, meillä on jo kattava sähkönlatauspisteverkosto. Alkuvaiheessa on hyvä tukea hybridejä, jotka mahdollistaa edelleen pitkien matkojen kulkemisen. Suomalaisten keskimääräinen työmatka on kuitenkin vain 14km, joten suurin osa matkoista voidaan toteuttaa jo nyt sähköautoilla. Nissan Leafillä pääsee yli 100km matkan yhdellä lautauksella, se riittää suurimpaan osaan työmatkoista.  Volvo onkin asettanut tavoitteekseen myydä miljoona sähköautoa sekä hybridiä vuoteen 2025 mennessä.
Suomen tulisi aloittaa nopeutettu siirtyminen sähköautoiluun. Biopolttoaineita ei tulla laskemaan tulevaisuudessa päästöttömiksi sekä niiden kustannus kilpailuetu tulee häviämään, kun sähköautojen tekniikka ottaa polttomoottoristen autojen tekniikan kiinni. Nopea siirtymine voidaan aloittaa tukemalla plug-in hybridien ja sähköautojen hankintaa laskemalla autoveron pohja nollaan, samalla progressiota voidaan vahvistaa paikkaamaan veropohjaa sekä vahvistamaan kilpailuetua. Nopeimmillaan sähköauton akusto voidaan ladata  15-30 minuutissa 80% varaustasoon , kun akuston riittävyys onnistutaan venyttämään 300km on enää vaikea perustella polttomoottoristen autojen käyttöä.
Sähköautot ovat vielä kalliimpia hankkia kuin polttomoottoriset autot, mutta tilanne on muuttumassa. Sähköautojen elinkaarikustannukset ovat jo vertailu kelpoisia polttomoottorisiin autoihin verrattuna, hybridien jo ollessa halvin vaihtoehto. Kalifornian myydyin auto onkin ollut pitkään Toyota Hybrid. Muutos alkaa usein asenteiden muutoksesta.

Taksiliikenteen vapauttaminen ei ole hullumpi idea

Euroopassa on nostanut päätään vastarinta Uber-palvelua vastaan. Taksikuljettajat ovat alkaneet pelkäämään oman toimeentulonsa puolesta, joka näkynyt myös mellakointeina. Suomessa tilanne on näkynyt vielä vain kärkkäinä puheenvuoroina. Suomessa saatu tuore oikeuden päätös koskien Uberia, jossa Uber-kuljettaja todettiin syylliseksi luvattoman taksiliikenteen harjoittajaksi. Toisin kuin yleisesti luullaan Uber ei ole laillinen Virossa, kuitenkin parlamentti on ottanut asiaan positiivisen kannan ja osoittanut haluaan edistää palvelun käyttöä.
Bernerin ehdotus kilpailun vapauttamisestä on nostanut Perussuomalaisissa niskakarvoja pystyyn, heti tuoreeltaan Timo Soini kerkesi ilmoittamaan plokissaan vastustavan ajatusta. Bernerin ehdotus kuitenkin sisältää askeleen kohti jakamistaloutta, joka on tavoiteltava asia. Pienimuotoinen henkilökuljetustoiminta antaisi hyvän lisätulolähteen monelle, kuitenkin se voi kaatua teknisiin yksityiskohtiin mm. vastuukysymyksiin ja verotukseen. Vapaa kilpailu johtaisi halvempaa hintaan hiljaisempana hetkenä, mutta kalliimpaan ruuhka-aikoina ja pyhinä. Matkanhinta etukäteen voi joutua sopimaan etukäteen, joka voi olla ongelma suomalaiselle.
Taksiliikennettä tulisi kuitenkin kehittää, mm, lähtömaksuissa tulisi olla joustoa ja varsinkin taksilupa kiintiöistä tulisi luopua. Harvaan asutuilla seuduilla taksipalveluiden joudutaan turvaamaan lisätoimilla, varsinkin kun julkisenliikenteen saavutettavuus ei ole samaa luokkaa kuin suurissa kaupungeissa. Siirtyminen kohti jakamistaloutta tulisi kuitenkin aloittaa, Uber on tuonut kuljetupalveluiden käyttäjiksi henkilöitä jotka eivät niitä juuri muuten käyttäisi. Säännöstelystä ei kannata kokonaan luopua, mutta sitä tulisi vapauttaa järkevästi vaiheittain.
Taksiliikenne automatisoituu viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla, samalla häviää suuri osa kuljettajien työpaikoista. Kuitenkin kehitys mahdollistaa uusien palveluiden ja työpaikojen syntymisen. Kuinka hyvin olemme valmiita muutokseen, se ratkaistaan lähivuosien aikana. Voimme joko siirtyä vaiheittain eteenpäin kuten Viro on tekemässä tai odottaa suurta rysähdystä.

Verottaja ei tule hyötymään case Panamasta

Verokierto ei ole uusi asia, sitä on tapahtunut aina ensimmäisestä veronkannosta asti. Nykyinen verojenkierto perustuu varojen siirtoon vähemmän verotettuihin maihin. Veroparatiisien tunnusmerkkejä ovat korkeat salaisuuslait tai –käytännöt, löyhä säätely ja alhainen verotus. Euroopan komissio on arvioinut, että harmaa talous ja verosuunnittelu aiheuttavat noin tuhannen miljardin euron veromenetykset vuodessa. Verosuunnittelu ei ole kuitenkaan laitonta, se on laitonta vasta kun siitä ei ilmoiteta viranomaisille.
Veroparatiisit syövät hyvinvointivaltion taloudellista ja moraalista pohjaa. Valtio kyllä kerää veronsa jostain, tai sitten leikkaa palveluista, ottaa lisää velkaa tai nostaa veroja sieltä mistä niitä vielä voi saada. Veronkiertäjä ei osallistu yhteiskunnan ylläpitämiseen niillä pelisäännöillä, mitä on sovittu. Toiset ovat vapaamatkustajia ja toiset tunnollisesti maksavat maksunsa. Yrityksille toiminta voi olla imagohaitta, kysykää vaikka Nordealta.
Veronkiertoa voidaan kuitenkin suitsia parantamalla tietojenvaihtoa, yhteistyötä ja avoimuutta. Asettumalle Euroopan ulkokehälle emme kuitenkaan voi hakea ratkaisuja ongelmaan joka on globaali. Suomi on yksi harvoista unionin jäsenmaista joka ei ole lähtenyt finanssiveron valmisteluun mukaan.  Veronkiertoa ei saada kuriin pelkästään kotimaisin keinoin, siihen tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä.  Kuitenkin aina löytyy uusia keinoja ja uusia maailmankolkkia, joissa verotusta voi keventää. Mutta se menee paljon hankalammaksi. Raha löytää kyllä tiensä tuottoisimpaan paikkaan.
Maailmassa verotulot tulevat lisääntymään, tämä ei kuitenkaan tarkoita että suomessa tullaan keräämään veroja yhtään enempää. Verojen määrä riippuu kuinka yritykset sijoittuvat suomeen. Emme tule hyödy suoraan kasvavista verotuloista, yhteiskuntamme on ollut jo tehokas verojenkerääjä. Suurin hyöty syntyy kun yhteiskunnat pystyvät tulemaan paremmin toimeen ja kehittämään itseään. Silloin meidän yrityksillä on mahdollisuus päästä osingoille.  Veroparatiisitalouden suurin häviäjä ei ole verottaja, vaan se on keskinäinen luottamus.